Osakesijoittajan ABC-blogi
Aakkosia osakereppuun. Sijoittamisen saloja selkokielellä. Kokemuksia ja osakeideoita.
Blogin takana on osakesäästäjä, toimittaja Pauli Komsi, joka on kirjoittanut kaksi sijoituskirjaa: Miten teen rahaa osakesäästötilillä (2021) ja Osakesijoittajan ABC-kirja (2025).
Helsingin pörssin hatara vaihto vääristää kuvaa
08.10.2025 Kirjoittaja: Pauli Komsi
Toimittaja, tietokirjailija
Mediakonsernin pörssikurssia voit heilutella kahdeksalla tonnilla, huonekalukauppias Martelaa runsaalla tonnilla ja punavalkoisten laivojen kurssiaaltoja vajaalla neljällä tonnilla. Vaihtosummat on poimittu Helsingin pörssipäivästä 26.9.2025, joka oli perjantai.
Helsingin pörssissä monella pörssiyhtiöllä on järkyttävän pieni vaihto eli euromäärä, jolla päivän mittaan käydään osakekauppaa. Kyseisenä päivänä Keskisuomalainen Oyj:n vaihto oli vajaa 8 000 euroa, Martelan vain 1 102 euroa ja Viking Linen varustamon matkustajalaivojen arvoa pystyi merellä heiluttamaan vaivaisella 3 805 eurolla.
Valittuna pörssipäivänä kovin nousija oli betonifirma Betolar, jonka kurssi nousi yli 11 prosenttia. Tähän tarvittiin vain runsaan 22 000 euron verran pätäkkää. Ei siis tarvitse olla mikään miljonääri, jotta pystyy leipomaan Helsingin pörssilistalta päivän kovimman nousijan.
Kun mukaan lasketaan myös Hesan pikkulista (First North Finland), Helsingin pörssissä on listattuna noin 180 firmaa. Näistä runsaalla kolmanneksella on niin pieni päivittäinen vaihto, että niiden markkinahinnan todellinen määräytyminen on pelottavan huteralla pohjalla. Voidaan jopa puhua vilunkimarkkinoista tai näennäispörssistä.
Monesti noin seitsemänkymmenen suomalaisen pörssiyrityksen päivittäinen kauppamäärä jää Fabianinkadulla alle 100 000 euron. Helsingin pörssi on kuin vanha, vinossa oleva design-tuoli, jonka yksi jalka heiluu vaarallisesti ja saattaa kohta murtua.
Suomen osakemarkkinoiden kauppapaikka on osaksi hataralla pohjalla ja tämä ilmiö on osakesäästäjien syytä muistaa. Sen takia olen aina korostanut Suomi-osakkeiden kohdalla sitä, että yhtiön on oltava riittävän iso, ja että sillä on oltava riittävästi kaupankäyntiä pörssissä. Mielellään vähintään millin vaihto päivässä.
Mediat julkaisevat listoja pörssipäivän suurimmista nousijoista ja laskijoista. Näihin listoihin pitäisi laittaa vähintään 100 000 euron vaihtoraja, tai mieluummin puolen millin raja, jotta kurssiliikkeillä olisi jotain todellista merkittävää faktapohjaa.
Osa medioista julkaiseekin nousijalistojen rinnalla vaihdetuimpien osakkeiden päivittäistä kehityslistaa. Sen kauppamäärät ovat yleensä järkevällä tasolla. Tarkastelupäivänä vaihtokärjessä olivat Nordea (vaihto 59 miljoonaa euroa), Kone (vaihto 41 miljoonaa euroa) ja Sampo (vaihto 33 miljoonaa euroa).
Helsingin pörssin päälistalla oli viime vuodenvaihteessa noteerattuna 134 yhtiötä. Ne on jaettu kolmeen eri kokoluokkaan: suuret yhtiöt (arvo yli 1 miljardia euroa), keskisuuret yhtiöt (arvo 150–999 miljoonan euron välillä) ja pienet yhtiöt (arvo alle 150 miljoonaa euroa). Nasdaq Helsinki on lisäksi ylläpitänyt keväästä 2011 alkaen First North Finland -markkinapaikkaa pieniä kasvuyhtiöitä varten. Vuoden 2024 lopulla tällä listalla oli 49 yhtiötä.
Pörssikauppojen lukumäärä Stadin päälistalla vuonna 2024 oli keskimäärin noin 81 000 kauppaa päivässä. Eniten kauppaa tehtiin huhtikuussa ja vähiten joulukuussa. Keskimääräinen päivävaihto oli noin 418 miljoonaa euroa.
Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalla osakekauppaa käydään selvästi pienemmällä volyymilla. Esimerkiksi lokakuussa 2024 osakevaihto oli noin 101 miljoonaa euroa, josta keskimääräiseksi päivävaihdoksi saatiin 4,4 miljoonaa euroa. Riski vähäiseen vaihtoon ja sitä kautta hankalasti realisoitavaan osakesijoitukseen on Helsingin pikkumarkkinalla huutava.
Kun teet osakekauppaa Helsingin pörssissä, sinun toimeksiantojasi seurataan. Valvonnan takana on Nasdaq Helsingin riippumaton markkinavalvonta. Tämän ”isoveljen” leivissä on seitsemän henkilöä ja heidän apunaan tietokonejärjestelmä, joka pysyy analysoimaan jopa 50 000 pörssitapahtumaa sekunnissa. Kaupankäynnin valvonnan ytimessä ovat pörssiyhtiön sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvät rikkeet sekä mahdolliset kurssimanipulaatiotapaukset.
Markkinavalvontayksikkö seuraa kaupankäyntiä ja reagoi nopeasti, jos osakekurssi käyttäytyy yllättävällä tavalla. Järjestelmä saa erilaiset väärinkäytökset tehokkaasti kiinni. Epäilyttävän tapauksen osakekauppoja voidaan historiadatasta tutkia jopa kahden vuoden taakse. Kaikkien someaktiivien on syytä muistaa, että markkinoiden manipulointi on kiellettyä jo aikomuksena. Uusien sijoittajien kannattaa tutustua pörssin sääntöihin ennen kuin ryhtyy voimallisemmin hehkuttamaan omia osakehankintojaan netissä.
Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija Pauli Komsi. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus osakesäästämisestä. Vuonna 2021 Komsi julkaisi Suomen ensimmäisen osakesäästötilin käytön opaskirjan. Syksyllä 2025 Komsi julkaisi helppolukuisen pörssioppaan: Osakesijoittajan ABC-kirja. Voit tilata uuden sijoituskirjan edullisesti suoraan kustantajalta: www.sanalinna.fi
Kaikki tässä blogissa esitetyt ajatukset ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja osakeideoita, eivätkä ne ole virallisia sijoitusneuvoja.
Pikakauppaa verkossa wolttaamalla
Pörssiyhtiö Verkkokauppa.com Oyj vei bisneksen wolttiboxiin.
02.09.2025 Kirjoittaja: Pauli Komsi
Toimittaja, tietokirjailija
Pikkupaketin tunnin pikatoimitus on kelpo myyntivaltti pääkaupunkiseudulla. Vuosittain tämän sekatavarakaupan nettisivuilla surffailee noin 80 miljoonaa kävijää, ja se on 20 vuoden aikana kuskannut perille yli 15 miljoonaa tuotetta. Siinä tiivistetysti pörssiyhtiö Verkkokauppa.com Oyj:n bisneksen lähtökohdat. Kun tähän vielä lisätään kirosanat Kiina ja Wolt, ollaan v-kaupan ytimessä.
Verkkokauppa.com tunnetaan lähinnä viihde-elektroniikan, kodinkoneiden, kännyköiden, läppäreiden ja polkupyörien kauppaajana, joka osaa toimia näppärästi netin syövereissä. Firma on kehittänyt ja hionut verkko-ostamisen aparaattia kuluttajanäkemys edellä ja saanut siitä paljon taputusta.
Aikaisemmin firma lupasi toimittaa paketin Helsingin kulmilla kolmessa tunnissa. Nyt aika on puristettu tuntiin, mutta paketti pitää mahtua ikävästä halpatyöstä tunnetun Woltin turkoosinsiniseen boksiin. Sama wolttitemppu luvataan tehdä myös Turun kulmilla, Tampereella ja Oulussa.
Verkkokauppa.comin omien nettisivujen mukaan: ”Vaikka Tunnin toimitus on toteutettu yhteistyössä Woltin kanssa, se on saatavilla vain Verkkokauppa.comin sivujen kautta, eikä Wolt-sovelluksessa. Et siis tarvitse Wolt-tunnuksia toimitustavan hyödyntämiseen. Wolt toimittaa tilauksia tunnin säteelle Helsingin, Pirkkalan, Raision ja Oulun myymälöistämme.”
Käytännössä yhtiö on Suomen ainoa alan toimija, joka palvelee (lue: asiakas itse tekee ostamistyön omalla laitteellaan ja sähkönkulutuksella) tunnin sisällä 1,7 miljoonaa kuluttajaa. Pikatoimitusten osuus yhtiön verkkokaupasta oli 16 prosentin luokkaa viime vuoden viimeisellä, joulumyynnin sisältäneellä kvartaalilla.
Toimitusnopeus on nettikauppiaalle kunnia-asia ja aikajänteen puristamisessa pörssiyhtiö on ottanut aikamoisen maineriskin ryhtymällä yhteistyöhön Woltin kanssa, jonka kuljettajat ovat epämääräisessä työ- tai yrittäjäsuhteessa minimaalisella korvauksella. Vaikka tuntia luvataan, niin käytännössä valtaosa tilauksista toimitetaan perille seuraavana arkipäivänä. Sekin on ihan kelpo suoritus.
Nopeuden ohella Verkkokauppafirman vahvuutena on oma softa, panostus tuotetietoon, osuva domain-nimi sekä brändi. Yhtiön heikkoutena on myytävän tavaran alkuperä, joka johtaa monelta osin vaarallisiin kaivoksiin, halpatyöhön, Aasiaan, Kiina-riippuvuuteen ja sitä kautta epädemokraattisen kommunistijärjestelmän pönkittämiseen.
Verkkokauppa.comilla on yllättävän pitkä historia takanaan, yli 30 vuotta. Pörssiyhtiön alkutaipaleen onnekas askel otettiin jo 27 vuotta sitten, kun nuori nettiyrittäjä hoksasi varata itselleen verkkokauppa.com-domain-nimen.
Yhtiö on harjoittanut sähköistä kaupankäyntiä aina perustamisestaan 11.3.1992 alkaen. Alun perin yritys teki kauppaa BBS-järjestelmänsä (Bulletin Board System) kautta ja siirtyi siitä hiljalleen nettikauppaan vuosina 1994–96. Ensimmäisen domainin (arctecho.com) yhtiö rekisteröi tammikuussa 1997. Verkkokauppa.com-domainin yhtiö rekisteröi 4.4.1998.
Yhtiö myi tuotteita aluksi arctecho.com-sivuston kautta ja vuodesta 1998 alkaen verkkokauppa.com-sivuston kautta. Nettikaupan ensimmäinen kivijalkamyymälä avattiin vuonna 2002 Espoon Olariin. Verkkokauppa.comin virallinen yhtiönimi oli aina vuoteen 2008 saakka Arctecho Oy.
Verkkokauppa.com Oyj listautui Helsingin pörssin First North -listalle 4.4.2014. Ennen sitä tehtiin listautumisanti, jossa tarjolla oli noin 32 prosenttia Verkkokauppa.comin osakekannasta. Osakkeiden merkintähinnaksi tuli 23 euroa. Listautumisanti ylimerkittiin.
Viihde-elektroniikka ja kodinkoneet ovat olleet pitkään yhtiön tuotevalikoimassa. Vuonna 2017 Verkkokauppa.com ryhtyi myymään lemmikkieläinten ruokaa ja tarvikkeita. Tämän jälkeen myyntilistalle ovat tulleet mm. palloiluvälineet, grillit ja polkupyörät.
Kesäkuussa 2020 Verkkokauppa.com Oyj siirtyi Helsingin pörssin päälistalle. Sen jälkeen yhtiön pörssikurssi kipusi koronavuosina jopa 9–8 euron tasolle. Tänä päivänä kurssi on noin 3,70 euroa ja sillä hinnalla yhtiön markkina-arvo on noin 170 miljoonaa euroa.
Tänä päivänä Verkkokauppa eli Verkkis on 600 henkilöä työllistävä digimaailman tavaratalo, joka teki vuonna 2024 noin 467 miljoonan euron liikevaihdon. Korona-ajan lopulla yhtiön johto maalaili julkisuudessa firmalle jopa miljardin euron liikevaihtoa, mutta se oli katteetonta toiveajattelua, jolla pyrittiin nostamaan yrityksen pörssikurssia.
Lihavien koronavuosien jälkeen Verkkiksen voittoprosentti on kutistunut 3,5 prosentista vaivaiseen 0,1 prosenttiin. Tämä näkyy myös osinkoeurojen katoamisena. Yhtiön tavoitteena on maksaa 60–80 prosenttia vuotuisesta nettotuloksesta kasvavina kvartaaliosinkoina. Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous kuitenkin päätti, että tilikaudelta 2024 ei jaeta osinkoa.
Verkkiksen osake sopii sijoittajalle, joka uskoo Suomen talouden kasvuun ja kansalaisten ostovoiman paranemiseen. Tähän suuntaan viittaavaa kehitystä on näkyvissä, kun korkotaso laskee ja palkkoihin on tehty tulevia korotuksia. Verkkokaupan liikevaihto kaipaa piristymistä ja ehkä suunta lähivuosina kääntyy, kun joka tapauksessa, jossain vaiheessa, se kännykkä ja läppäri on uusittava, koska laitteisiin tungetaan yhä enemmän tekoälyä.
Verkkokauppa.com on tutkitusti Suomen suosituin verkkokauppa, jolla on internetissä olevan kaupan lisäksi neljä fyysistä myymälää. Verkkokaupassa on myynnissä yli 70 000 tuotetta. Tärkein tuoteryhmä on kodinelektroniikka. Yhtiön nettisivuilta löytyy satojatuhansia sensuroimattomia tuotearvosteluita, tarkat tuotekohtaiset saatavuustiedot sekä reaaliaikaiset huolto- ja palautusprosentit. Kaikki nämä tiedot tähtäävät helpottamaan asiakasta ostopäätöksen tekemisessä. Lisäksi yhtiö tarjoaa tuotteilleen 32 päivän palautusoikeuden.
Verkkokauppa.com suunnittelee ja valmistaa Blackstorm-tietokoneet. Yrityksellä on tarjolla myös muita omia tuotemerkkejä, kuten Ströme-pienkoneet, Procaster-televisiot ja GZR-sähköpyörät. Käytännössä Verkkokauppa.com oli 2020-luvun alussa yksi Suomen suurimpia sähköpyörien maahantuojia ja myyjiä.
Verkkokauppa.com Oyj on myös ohjelmistoyhtiö. Se on kehittänyt omaa toiminnanohjausjärjestelmäänsä yli 20 vuoden ajan. Yhtiön softaosastolla on yli 60 työtekijää. Verkkosivujen sisältö on tarkkaan personoitu yksilöllisesti jokaisen asiakkaan selailun ja ostohistorian mukaan.
Verkkis on tavallaan myös jätelaitos, jossa yrityksen neljä toimipistettä ottaa vastaa isot määrät laiterompetta. Yhtiön kaikki myymälät vastaanottavat kaikenkokoista sähkö- ja elektroniikkaromua, akkuja ja paristoja ilman ostovelvoitetta. Yritys kierrättää joka päivä yli 5000 kiloa elektroniikkaromua.
Yhtiö tavoittelee kauden 2024–2028 strategiassa markkinaa nopeampaa, yli 5 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua, yli 5 prosentin liikevoittomarginaalia sekä kiinteiden kustannusten laskua alle 10 prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2028 loppuun mennessä. Nähtäväksi jää, miten näiden tavoitteiden käy. On hyvä muistaa, että Verkkiksen liiketoiminta on kausiluontoista ja liikevaihto ja voitto ovat paljolti riippuvaisia viimeisen neljänneksen eli käytännössä joulukaupan myynnistä.
Verkkokaupan osakkeen hinta on tämän vuoden aikana ollut mukavassa myötätuulessa. Noin 120 prosentin nousulla se on ollut Helsingin pörssin yksi valopilkkuja. Kova nousu on hilannut firman P/E-luvun jo pelottavan korkealle: kirjoitushetkellä noin 31. Onko osakkeeseen jo pumpattu liikaa painetta? Se selviää viimeistään tammikuussa 2026, kun joulukassan euroja ynnätään. Verkkisosakkeen ongelmana on myös suhteellisen pieni vaihto. Esimerkiksi syyskuun ensimmäisenä päivänä vaihdon arvo oli vain noin 150 000 euroa.
Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija Pauli Komsi. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus osakesäästämisestä. Vuonna 2021 Komsi julkaisi Suomen ensimmäisen osakesäästötilin käytön opaskirjan. Syksyllä 2025 Komsi julkaisi helppolukuisen pörssioppaan: Osakesijoittajan ABC-kirja. Voit tilata uuden sijoituskirjan edullisesti suoraan kustantajalta: www.sanalinna.fi
Kaikki tässä blogissa esitetyt ajatukset ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja osakeideoita, eivätkä ne ole virallisia sijoitusneuvoja.
Rättibisnestä Marimekon malliin
Marimekko tunnetaan näyttävistä kuvioista.
07.08.2025 Kirjoittaja: Pauli Komsi
Toimittaja, tietokirjailija
Entisenä Jokapoika-paidan omistajana en voi kuin ihailla, millaisen historiallisen ja sisukkaan yritystarinan kolme naista, Armi Ratia, Kirsti Paakkanen ja Tiina Alahuhta-Kasko ovat rakentaneet. Vaatekauppa on vaikea ja erittäin kilpailtu toimiala, mutta siitä huolimatta Marimekon tanttu lepattaa edelleen tuulessa ja tuiskussa.
Rättikauppa on nykyään aika sairasta touhua verkkokaupan palautusrumban, halpatyön, kopioinnin ja alan muiden ongelmien takia. Siihen nähden vastuullinen ja laadukas designyritys Marimekko osuu saumaan, jolle toivoisi menestystä myös jatkossa.
Marimekko on laajentanut valikoimaansa vaatteiden ja tekstiilien ohella kodintavaroihin, astioihin ja muihin käyttötavaroihin. Juuri tässä piilee myös ikonisen Marimekko-brändin vaara, kun kaiken maailman kippoa, kuppia, vatia ja pientavaraa valmistetaan sopimuspajoissa halpatyömaissa.
Tunnen keski-ikäisen laatutietoisen naisen, joka lopetti Marimekon vaatteiden ostamisen kokonaan, kun firma antoi Aasian suunnan valmistushoukutuksille periksi. Viimeinen pisara ihan oikeasti oli se, kun Marimekon Unikko-sateenvarjo räsähti hänellä rikki heti ensimmäisessä tuulenpuuskassa.
Tuotepaletin laajennus on kasvattanut Marimekkoa. Yhtiöllä on nykyään noin 480 omaa työntekijää. Yhteistyötehtaiden työntekijämäärä on sen sijaan arvailujen varassa. Marimekko-tuotteita kaupataan noin 170 Marimekko-myymälässä tai shop in shop -myymälässä. Eniten myyntipisteitä on Japanissa, Kiinassa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen osuus myynnistä on vielä yli puolet.
Marimekolla on kiehtova historia. Sotavuosien jälkeen Suomen kansa kaipasi uutta päälle pantavaa. Maineikkaan tekstiiliyrityksen taival sai alkunsa vuonna 1949 Viljo Ratian omistamasta Printex-kangaspainosta, jolle hänen vaimonsa Armi Ratia hankki painettavaksi uudenlaisia, rohkeita kuvioita. Armi Ratialla oli kirkas ajatus tulevaisuudesta. ”Täytyy unelmoida ja pitää erottua muista”, hän usein korosti.
Vuonna 1951 Armi ja Viljo Ratia järjestivät muotinäytöksen osoittaakseen, että värikkäistä kankaista voi tehdä myös vaatteita. Näytös pidettiin Helsingissä Kalastajatorpalla, ja se hurmasi yleisön täysin raikkaudellaan. Vaatteet myytiin lähes suoraan mallien päältä. Muutama päivä näytöksen jälkeen Marimekko Oy merkittiin kaupparekisteriin. Ensimmäinen oma myymälä avattiin Helsinkiin vuonna 1952.
Vuokko Eskolin-Nurmesniemi aloitti vuonna 1953 Marimekossa vaatteiden ja painokankaiden suunnittelijana. Vuonna 1956 hän suunnitteli ikonisen Jokapoika-paidan.
Joulukuun 1960 Sports Illustrated -lehden kannessa Jackie Kennedy poseerasi punaisessa Eskolin-Nurmesniemen suunnittelemassa hellemekossa. 1960-luvulla Marimekko näkyi usein kansainvälisten muotilehtien mm. Ellen ja Voguen sivuilla. Yksi rakastetuimmista Marimekko-kuvioista näki päivänvalon vuonna 1964, kun Maija Isola maalasi hehkuvat unikot kankaalle.
Yrityksen perustaja Armi Ratia kuoli 1979. Vuonna 1985 Armi Ratian perikunta myi Marimekon Amer-yhtymälle. Amerilla oli yrityskaupasta suuret odotukset, mutta pian se myönsi olevansa pulassa Marimekon kanssa. Kirsti Paakkanen osti Marimekon syyskuussa 1991 ja pisti tuulemaan. Alkoi uusi, vahvan ja kannattavan kasvun aika. Taloon tuli uusia suunnittelijoita, mm. Ritva Falla, jonka erikoisalaa olivat naisten bisnesvaatteet.
Marimekon pörssitaival alkoi jo vuonna 1974, kun Armi Ratia vei Marimekon Helsingin pörssiin. Amer-kaupan myötä yhtiön taival itsenäisenä pörssiyhtiönä päättyi, kunnes vuonna 1999 Paakkanen vei tekstiiliyhtiön uudestaan pörssiin. Vuonna 2007 Mika Ihamuotilasta tuli Marimekon pääomistaja. Toimitusjohtajana hän aloitti helmikuussa 2008. Ihamuotila lähti määrätietoisesti rakentamaan Marimekosta aiempaa kansainvälisempää yhtiötä.
Marimekon oman kansainvälisen verkkokaupan rakentaminen alkoi Yhdysvalloista vuonna 2011. Suomi tuli mukaan seuraavana vuonna. Kiinan ensimmäinen Marimekko-myymälä avautui Hongkongissa vuonna 2012. Shanghai ja Peking saivat omat Marimekko-myymälänsä seuraavana vuonna.
Vuonna 2015 Marimekko sai ruoriinsa uuden toimitusjohtajan. Tiina Alahuhta-Kasko ja Mika Ihamuotila ryhtyivät viemään Marimekkoa eteenpäin työparina. Tiina työskentelee yhtiön toimitusjohtajana ja Mika hallituksen puheenjohtajana.
Keväällä 2024 Marimekko lähti mukaan farkkubisnekseen. Marimekko Maridenim esiteltiin ensimmäistä kertaa Kööpenhaminan muotiviikolla. Mallisto koostuu korkealaatuisista denim-tuotteista, joihin sisältyy mm. paita ja farkut, joita koristaa Maija Isolan Unikko. Maridenim tarjoaa farkut kolmessa eri mallissa ja neljässä värissä. Unikko-kuvioidut tuotteet on valmistettu hyödyntämällä vedetöntä laser-teknologiaa. Marifarkkujen materiaali on 80 prosenttisesti luomupuuvillaa ja loput 20 prosenttia kierrätettyä puuvillaa.
Nykyään Marimekko on suomalainen designyritys, joka tunnetaan ennen kaikkea omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin.
Marimekon omassa kangaspainossa Helsingin Herttoniemessä painetaan kaikki Marimekon metreittäin myytävät sisustuskankaat, keittiötekstiilit sekä osa vaatteissa ja laukuissa käytettävistä kankaista. Sen lisäksi yhtiön valmistajakumppaneiden verkosto tekee tuotteita alihankintana EU:ssa ja Aasiassa. Noin 44 prosenttia Marimekon tuotteista valmistetaan Euroopassa mm. Virossa, Liettuassa ja Portugalissa. Kiinan osuus on 19 % ja Thaimaan 16 %.
Marimekon verkkokauppa toimii 39 maassa. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli 183 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti mukavat 17,5 %. Keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue sekä Pohjois-Amerikka.
Vaateyhtiön muodonmuutos näkyy selvästi yhtiön tuotemyynnin jakautumasta. Marimekon tuotelinjoista suurin on koti, jonka osuus myynnistä on jo 45 prosenttia. Seuraavana tulee muoti 33 prosenttia. Laukut ja asusteet kattavat 22 prosenttia Marimekon myynnistä. Nämä myyntiosuudet ovat vuodelta 2024.
Kodintuotelinjan tuotteisiin kuuluu Marimekon omassa kangaspainossa painettuja puuvilla- ja pellavakankaita sekä runsas valikoima valmiita sisustustuotteita, kuten keittiö- ja kattaustuotteita, vuodevaatteita ja kylpytekstiilejä.
Marimekon vaatemallisto puhuttelee kuluttajia, jotka painottavat vastuullisuutta ja laatua. Näiden rinnalla firman tarjontaan kuuluvat astiat ja sisustustavarat. Nämä hiukan edullisemmin hinnoitellut Marimekko-tuotteet sopivatkin hyvin verkkokauppaan ja fyysisten liikkeiden heräteostoshyllyille.
Vastuullisuus on osa Marimekon DNA:ta. Marimekko toi ensimmäiset luonnonvärillä painetut vaatteet, laukut ja kodintuotteet markkinoille syksyllä 2021. Kankaiden värisävyt syntyivät yhteistyössä suomalaisen luonnonväreihin keskittyneen Natural Indigo Finlandin kanssa. Marimekon visiona on olla maailman kiehtovin lifestyle-designbrändi, joka on tunnettu rohkeista kuvioistaan.
Marimekolla on kansainvälinen kasvustrategia. Se hakee lähivuosina kannattavaa kasvua puhuttelemalla laajempaa asiakaskuntaa. Marimekon kasvun vetureina ovat mm. verkkomyynti ja partnerivetoinen Aasian-vähittäiskauppa sekä päämarkkinoiden suurimmat kaupungit.
Marimekko kehittää jatkossakin toiminnan vastuullisuutta. Yhtiö haluaa tarjota asiakkaille ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, joita ei haluta heittää pois, vaan ne annetaan eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Tutkimusten mukaan vaatteiden käyttäminen kaksi kertaa nykyistä pidempään vähentää muotialan päästöjä jopa 44 prosenttia.
Marimekon johto on ommellut kuosiin tiukat taloudelliset tavoitteet. Yhtiön liikevaihto pitäisi kasvaa vuosittain 15 % ja liikevoittomarginaali saisi olla 20 %. Marimekko haluaa jakaa osinkoa vuosittain. Tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 50 % yhtiön osakekohtaisesta tuloksesta.
Marimekon osake on luonnollisesti naissijoittajien suosiossa. Oma kokemukseni on, että kun hamefirman osake pörssissä vähän niiaa, niin aika pian se palautuu lähtötasolle. Erityisesti naisiin vetoavia firmoja on Helsingin pörssissä aika vähän, ja ehkä juuri sen takia Marimekon kurssi pysyy yleensä kuosissa. Yli 15 prosentin voitolla operoiva brändiyritys sopii kyllä mainiosti myös miehen kankaiseen osakekassiin.
Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija Pauli Komsi. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus osakesäästämisestä. Vuonna 2021 Komsi julkaisi Suomen ensimmäisen osakesäästötilin käytön opaskirjan. Syksyllä 2025 Komsi julkaisi helppolukuisen pörssioppaan: Osakesijoittajan ABC-kirja. Voit tilata uuden sijoituskirjan edullisesti suoraan kustantajalta: www.sanalinna.fi
Kaikki tässä blogissa esitetyt ajatukset ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja osakeideoita, eivätkä ne ole virallisia sijoitusneuvoja.
Aloittaminen on ratkaiseva askel
25.07.2025 Kirjoittaja: Pauli Komsi
Toimittaja, tietokirjailija
Uimaan oppii vain vedessä. Sama se on osakesijoittamisessa. Rannalla pohtiminen ja empiminen ei johda mihinkään. Pörssiaalloille kahlaaminen tuntuu ensin viileältä, mutta vain itse käytännössä osakkeita ostamalla ja myymällä pääsee mukaan osakesijoittamisen maailmaan.
Ensimmäinen vinkki osakesijoittamisessa on aloittaminen. Ilman starttia ei ole maalia. Päätös ja liikkeellelähtö pienelläkin rahasummalla käynnistävät mielenkiintoisen matkan, jossa eteen avautuu yritysmaailman koko kirjo.
Omaan sijoitusreppuun voit valita osakkeita monella eri tavalla. Ei ole olemassa mitään oikeaa tai väärää tapaa. Luo itsellesi oma tyyli valita sijoituskohteita. Oman tavan löydät, kun kysyt itseltäsi, miksi haluat sijoittaa, haluatko tehdä rahoillasi yhteiskunnassa jotakin hyvää, miten paljon kuukaudessa pystyt laittamaan rahoistasi osakkeisiin ja miten pitkäksi aikaa. Oma tuottotavoite esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden ajalle on hyvä määrittää. Laske myös se, paljonko kestät mahdollisia tappioita.
Pitkä kokemus on opettanut kolme tärkeää pääponttia, jotka on syytä tiedostaa osakesijoittamisessa. Ensinäkin, ota kunnolla selvää pörssiyhtiön tilanteesta, sen lähivuosien markkinanäkymistä ja strategiasta. Toiseksi: hajauta pörssisijoitussäästöjä kunnolla. Ja kolmanneksi: hajautus koskee myös aikaa. Älä osta yhdellä kerralla, vaan hajauta ostot sopivaan hetkeen vuoden tai kahden aikajanalle. Joku ostaa osakkeita kerran kuussa ja joku toinen neljännesvuosittain. Tapoja on monia.
Osakesäästäjän kannattaa kääntää katseet markkina-asemaltaan vahvoihin ja isoihin yhtiöihin. Monesti näillä suurilla toimijoilla on pitkä historia, laadukkaat tuotteet, vahva brändi, tehokas tuotanto ja mahdollisuus hinnoitella tuotteet järkevästi.
Ammattisijoittajat pitävät yhtiön kokoa kriisinsietokyvyn kannalta oleellisena tekijänä. Suuryhtiöiden defensiivinen luonne perustuu kriisien yli kantaviin talouspuskureihin sekä kykyyn tehdä investointeja muuttuvassa markkinatilanteessa. Kokemus on osoittanut, että toimialan isot toimijat pärjäävät usein kilpailussa paremmin ja niillä on kykyä maksaa myös osinkoja. Varsinkin jos löydät yhtiön, joka on toimialansa selvä ykkönen, voi pitkäaikaisia sijoituksia tekevä säästäjä päästä voitolle.
Yksi hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa vain sellaiseen yritystoimintaan, jonka itse ymmärtää, tietää ja tuntee. Valitse yhtiö, jonka tuotteita itse käytät, ja voit ilman epäilyksiä suositella firman tuotteita myös kaverillesi. Jos tämä pörssiyhtiö tekee voittoa vuodesta toiseen, on se todennäköisesti asemansa vakiinnuttanut laatuyhtiö.
Moni suomalainen pitkän linjan sijoittaja poimii salkkuunsa hyviä osingonmaksajayhtiöitä. Osinkoprosentteja tutkiessa kannattaa muistaa muutama seikka, jotka voivat ohjata sijoittajaa väärälle polulle. On aina syytä tarkistaa, miltä ajalta kyseinen osinkoprosentti on laskettu. Edellisen vuoden luvut, eivät ole tae tulevasta.
Efektiivinen osinkotuotto lasketaan yleensä vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin pohjalta. Kun vertailet osakkeen nykykurssia ja mennyttä vuodenvaihdetta, huomaat nopeasti, onko osinkotasossa tapahtunut oleellisia muutoksia. Joissakin tapauksissa yhtiön osakekurssi on leivottu markkinoilla niin ylös, että hyväkin osinkomäärä euroina voi näyttää prosentteina melko vaatimattomalta.
Osakesäästötilit rantautuivat Suomeen tammikuussa 2020. Heti ensimmäisenä vuotena ne saivat positiivisen vastaanoton, ja uudenlaiseen ”siirretyn veron” säästämistiliin tarttuivat tuhannet suomalaiset. Keväällä 2025 Suomessa oli avattu jo 400 000 osakesäästötiliä.
Mitä teet, jos Suomen valtio antaa sinulle korotonta ”lainaa” osakesijoittamiseen? Ja laina-aika on vielä sinun itsesi päätettävissä. Voit venyttää laina-aikaa aina viiteen, kymmeneen tai jopa 20 vuoteen saakka. Osakesäästötili on juuri se ”tuottokone”, jonka avulla voit siirtää pörssiosakkeiden tuottojen verotusta ja saat sitä kautta ikään kuin ”valtiolta lainaa” jatkosijoitusten tekemiseen.
Verotuksen siirto koskee osakesäästötilille kertyviä pörssiyhtiöiden maksamia osinkoja sekä osakekauppojen voittoja. Nämä voittorahat, ilman verokarhun puraisua, ovat sinun käytettävissä sijoittamiseen niin kauan kunnes purat ja lunastat osakesäästötilin varat omaan käyttöösi.
Osakesäästötilin tavoitteena on edistää piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Samalla edistetään pääomien tarjontaa yrityksille. Kaikesta tästä hyötyy talousmyllyn pyörinnästä riippuvainen yhteiskunta ja lopulta myös Suomen valtio.
Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija Pauli Komsi. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus osakesäästämisestä. Vuonna 2021 Komsi julkaisi Suomen ensimmäisen osakesäästötilin käytön opaskirjan. Syksyllä 2025 Komsi julkaisi helppolukuisen pörssioppaan: Osakesijoittajan ABC-kirja. Voit tilata uuden sijoituskirjan edullisesti suoraan kustantajalta:
www.sanalinna.fi
Kaikki tässä blogissa esitetyt ajatukset ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja osakeideoita, eivätkä ne ole virallisia sijoitusneuvoja.
Helsingin pörssin hatara vaihto vääristää kuvaa
